Velka ei tee ihmisestä huonoa - se kertoo usein vain, että elämä on ollut kallista
Olen seurannut läheltä sitä, miten tavallinen arki voi ajaa ihmisen velkakierteeseen. Usein kyse ei ole tuhlauksesta, vaan siitä että palkka tai eläke ei riitä, kun elämä yllättää.
Suomessa on yli puoli miljoonaa ulosoton asiakasta - heistä monet ovat työssäkäyviä, perheellisiä, tavallisia ihmisiä. On aika murtaa hiljaisuus ja puhua velasta ilman häpeää.
Velka ei synnyt vastuuttomuudesta - vaan arjesta, joka käy liian kalliiksi
Suomessa on tällä hetkellä noin 550 000 ulosoton asiakasta. Luku on kasvanut tasaisesti, ja sen arvioidaan nousevan pian 600 000 velalliseen tasolle. Se tarkoittaa, että joka kymmenes aikuinen suomalainen on tavalla tai toisella velkakierteessä.
Mutta keitä nämä ovat? Usein he eivät ole välinpitämättömiä rahan tuhlaajia tai huolimattomia kuluttajia. He ovat tavallisia ihmisiä - työssäkäyviä, eläkeläisiä, yksinhuoltajia, opiskelijoita - joiden arki on käynyt liian kalliiksi.
Arki kallistuu - palkat eivät riitä
Moni suomalainen elää nyt tilanteessa, jossa kaikki perusmenot ovat nousseet: asuminen, polttoaine, ruoka, sähkö ja jotkut vakuutukset. Vaikka töissä käydään ja laskut maksetaan ajallaan, liikkumavara on hävinnyt. Kun yllättävä meno osuu kohdalle - auto hajoaa, jääkaappi rikkoutuu tai lapsi tarvitsee uudet talvivaatteet - puskuria ei ole.
Tässä kohtaa moni joutuu turvautumaan luottokorttiin, osamaksuihin tai pikavippeihin, ei ylellisyyden takia, vaan selviytyäkseen arjesta. Tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa suomalaisista on joskus ottanut pikavipin tai kulutusluoton välttämättömään menoon. Se ei ole merkki vastuuttomuudesta, vaan siitä, että palkalla ei yksinkertaisesti tulla toimeen.
Työssäkäyvät köyhät - hiljainen enemmistö
On helppoa ajatella, että ulosotossa olevat olisi syrjäytyneitä, mutta todellisuudessa yli puolet ulosottovelallisista on työssäkäyviä. He heräävät aamulla töihin, maksavat veroja ja yrittävät parhaansa, mutta palkasta lähtee osa ulosottoon. Kun tulo ei riitä kattamaan kaikkia velkoja ja perusmenoja, pienikin poikkeama voi kaataa koko talouden.
Tämä ilmiö, työssäkäyvien köyhien kasvu, on Suomessa todellinen. Se kertoo, että ongelma ei ole yksilön valinnoissa, vaan rakenteissa - siinä, että elinkustannukset nousevat nopeammin kuin palkat.
Syyllisyys ja stigma - kun velka on yhtä kuin häpeä
Rahasta puhutaan Suomessa yhä vaikeasti, mutta velasta vielä vaikeammin. Moni kokee, että luottotietojen menetys on sama kuin leima otsassa. Työnhaku vaikeutuu, asunnon vuokraaminen hankaloituu, ja jopa ihmissuhteissa moni pelkää tulla torjutuksi, kun menneisyys tulee ilmi.
Mutta totuus on, että velka ei ole rikos. Se on usein seuraus olosuhteista: työttömyydestä, sairaudesta, erosta tai yksinkertaisesti ajasta, jolloin elämä käy liian kalliiksi. Yhä useampi suomalainen on velallinen siksi, että halusi pitää arjen kasassa.
Kasvava joukko, joka ansaitsee tulla nähdyksi
Ulosotossa on nyt yli puoli miljoonaa suomalaista. Heistä monet elävät aivan tavallista arkea- käyvät töissä, hoitavat lapsia, maksavat veroja ja yrittävät saada elämänsä hallintaan. Tämä kasvava joukko ei kaipaa sääliä, vaan ymmärrystä ja realistisia ratkaisuja.
Meidän tulisi puhua enemmän siitä, miksi ihmiset velkaantuvat, eikä vain siitä, kuinka paljon he ovat velkaa. Syyttävän sormen sijaan tarvitaan keskustelua palkkatasosata, elinkustannuksista ja yhteiskunnan turvaverkoista, jotka eivät enää kanna, kun yksi lasku kaataa koko kuukauden.
Uusi alku on mahdollinen - mutta tie voi olla pitkä
Vuonna 2022 voimaan tullut luottotietoalain muutos antaa velalliselle uuden mahdollisuuden nopeammin: kun velka on maksettu, merkintä poistuu kuukaudessa. Tämä on tärkeä askel, sillä jokainen ihminen ansaitsee mahdollisuuden nousta jaloilleen.
Mutta kaikilla tie siihen tie ei ole lyhyt. Monet ihmiset ovat ulosotossa vuosia, jotkut jopa vuosikymmenen. Vaikka he maksavat tunnollisesti arjen laskunsa ja käyvät töissä, ulosoton asiakkuus vaikeuttaa heidän elämäänsä monin tavoin: asunnon vuokraaminen, puhelinliittymän saaminen, vakuutukset tai työnsaanti tietyille aloille voi olla mahdotonta.
He eivät ole vastuuttomia - he ovat niitä, jotka yrittivät selvitä. He maksavat velkojaan pois joka kuukausi, mutta yhteiskunta kohtelee heitä silti kuin riskiä, ei kansalaisia. Se on epäkohta, josta pitää puhua ääneen.
velka ei aina synnyt vastuuttomuudesta. Usein se syntyy rakenteista, jotka eivät enää taivu tavallisen ihmisen elämään. Meidän pitäisi kysyä vähemmän "miksi hän velkaantui" ja enemmän "miksi hänen piti".
