Suomessa elää sitkeästi käsitys siitä, että ulosottoon päädytään holtittoman kulutuksen tai välinpitämättömyyden seurauksena. Tämä ajatus elää vahvana, vaikka tilastot ja järjestelmän rakenne kertovat aivan toisenlaista tarinaa.
Velka ei synny tyhjiössä. Eikä ulosotto ole alkusyy - vaan järjestelmän pääpiste.
Velka ei ole moraalinen epäonnistuminen
Velka ei tee ihmisestä huonoa. Ulosotto ei ole rikosrekisteri. Velkaantuminen ei ole merkki epärehellisyydestä tai epäluotettavuudesta.
Yhä useammin velkaantuminen on merkki siitä, että järjestelmä ei ole pysynyt ihmisen arjen mukana.
Viranomaistiedot osoittavat, että merkittävä osa ulosotossa olevista on työssäkäyviä tai eläkkeellä olevia. Suurin osa perittävistä veloista kohdistuu palkkatuloihin ja eläkkeisiin. Tämä kertoo olennaisen asian: velalliset eivät ole järjestelmää tietoisesti väärinkäyttäviä, vaan ihmisiä, joiden tulot eivät riitä kattamaan arjen kustannuksia.
Velka ei synny tyhjiössä
Velka syntyy usein tilanteissa, jossa:
- palkka ei riitä elinkustannuksiin
- elämässä tapahtuu sairastuminen, ero tai työttömyys
- arjen menot kasvavat nopeammin kuin tulot
- apua tai tukea ei saada ajoissa
Kun vaihtoehtoja ei ole, luotto näyttäytyy ratkaisuna. Usein se on selviytymiskeino - ei harkittu taloudellinen riski
Ketkä sitten hyötyvät?
Jos velkaantuminen:
- ei hyödytä velallista
- ei hyödytä valtiota
- ei hyödytä ulosottolaitosta
- heikentää ostovoimaa, työmarkkinoita ja kansanterveyttä
- niin kysymys kuuluu: kuka tästä hyötyy?
Hyötyjiä on käytännössä vain kaksi:
- Pikalaina- ja kulutusluottoyritykset
- Perintätoimistot
Tiedostettu riski - mutta yksilölle siirretty seuraus
Erityisesti 2000-luvulla ja pitkälle 2010-lvulle pikaluottoja myönnettiin laajasti:
- työttömille
- pienituloiselle
- eläkeläisille
- mielenterveysongelmista kärsiville
Usein jopa 200% vuosikorolla ja puutteellisella arvioinnilla.
On tärkeä sanoa tämä ääneen: lainanantajat tiesivät, ettei kyse ollut matalariskisestä luotonannosta.
Kyse ei ollut virhearvioista, vaan tiedostetusta luottoriskistä, joka hinnoiteltiin korkealla korolla, kuluilla ja viivästysmaksuilla. Liiketoimintamalli ei perustunut siihen, että kaikki maksavat takaisin, vaan siihen, että:
- osa maksaa paljon
- osa ajautuu perintään
- osa päätyy ulosottoon
Moni teki voittonsa jo ennen kuin velka päätyi ulosottoon.
Kun velkaa ei kyetty maksamaan, seuraukset eivät kuitenkaan kohdistuneet lainanantajaan, vaan yksinomaan velalliseen.
Perintä ja saatavakauppa - kun velasta tulee tuote
Kun velkaa ei saada perittyä, se siirtyy perintään. Usein alkuperäinen velkoja myy saatavan perintäyhtiölle murto-osalla sen nimellisarvosta.
Alkuperäinen velkoja:
- kirjaa luottotappion
- siirtää riskin pois
- on jo tehnyt taloudellisen ratkaisunsa
Perintäyhtiö puolestaan tavoittelee:
- koko pääomaa
- korkoja
- kuluja
Velalliselle tämä näkyy usein velkana, joka on kasvanut moninkertaiseksi alkuperäiseen nähden.
Ulosotto on järjestelmän päätepiste, ei alkusyy
Ulosottolaitos ei päätä:
- koroista
- lainaehdoista
- siitä, kenelle laina myönnetään
Ulosotto astuu kuvaan vasta, kun:
- laina on myönnetty
- velka kasvanut
- perintä epäonnistunut
Ulosottolaitos on valtion viranomainen, ei yritys. Sen tehtävä ei ole tuottaa voittoa, vaan panna täytäntöön lainvoimaiset saatavat.
Ulosotto toimii budjettirahoituksella ja pyörii käytännössä tappiolla. Mitä enemmän velkaantuneita on, sitä enemmän syntyy hallinnollista työtä ja kustannuksia valtiolla.
Velkaantuminen ei ole kansantaloudellisesti kannattava:
- ei valtiolle
- ei ulosottolaitokselle
- ei yhteiskunnalle
Luottotiedot - leima, joka seuraa vuosia
Velkaantumisen seurauksena syntyvä luottomerkintä ei ole vain tekninen tieto. Se on käytännössä sosiaalinen rajoite, joka vaikuttaa ihmisen arkeen vuosien ajan.
Luottotietomerkintä vaikeuttaa tai estää:
- vuokra-asunnon saamisen
- vakuutuksen ottamisen
- puhelin- ja nettiliittymän
- osamaksut ja arjen joustot
Ihminen leimataan järjestelmässä:
- epäluotettavaksi
- riskiksi
- ongelmaksi
Vaikka velka on syntynyt tilanteessa, jossa vaihtoehtoja ei todellisuudessa ollut.
Kuka EI hyödy?
Velkaantuminen:
- sitoo ihmisiä köyhyyteen
- heikentää työn vastaanottamista
- lisää mielenterveysongelmia
- syö ostovoimaa
- heikentää talouskasvua pitkällä aikavälillä
Yhteiskunta maksaa lopulta enemmän kuin saa takaisin
Kysymys, johon emme halua vastata
Jos velkaantuminen
- ei hyödytä valtioita
- ei hyödytä ulosottolaitosta
- aiheuttaa ihmisille kärsimystä
- heikentää taloutta
niin miksi järjestelmä ei muutu nopeammin?
Mahdollisia syitä ovat;
- luottomarkkinoiden vapautuminen ilman riittäviä suojamekanismeja
- velkaantumisen yksilöllistäminen ("oma vika")
- vastuun hajautuminen
- hitaasti kehittyvä ulosottojärjestelmä
- heikko ennaltaehkäisevä sosiaalipolitiikka
Velka ei ole moraalinen epäonnistuminen. Ulosotto ei ele rikosrekisteri. Velkaantuminen ei ole merkki huonosta ihmisestä.
Se on yhä useammin merkki järjestelmästä, joka ei ole pysynyt ihmisten arjen mukana.
Lisää kommentti
Kommentit