(Ulosottolaitoksen tuore tilasto paljastaa kokonaiskuvan)
Ulosoton tuore (2024 raportti, Ulosotto Suomessa 2024) paljastaa jotakin, josta puhutaan harvoin ääneen: velkaongelmat eivät synnyt tyhjiössä. Luvut näyttävät, että ulosotto koskettaa ennen kaikkea tavallisia palkansaajia ja eläkeläisiä, joiden arki on joutunut törmäyskurssille kasvavien elinkustannusten, korkeakorkoisten lainojen ja vuosien aikana kertyneiden kulujen kanssa. Samalla tilastot murentavat sitkeän harhaluulon siitä, että velkaantuminen johtuisi välinpitämättömyydestä - todellisuudessa taustalla on ennen kaikkea rakenteellisia ja taloudellisia syitä, jotka näkyvät selvästi ulosoton luvuissa.
Ulosotossa on lähes 600 000 ihmisitä - eikä määrä laske
Vuonna 2024 ulosoton asiakkaana oli vuoden aikana n. 586 576 luonnollista henkilöä. Luku on pysynyt samana lähes 15 vuotta.
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että:
- ulosotto ei koske marginaaliryhmää
- noin 11% kaikista suomalaisista aikuisista on ulosoton piirissä ainakin vuoden aikana
Mitä tämä kertoo?
Että velkaongelmat ovat rakenneilmiö, eivät yksittäisten ihmisten virheitä.
Lähde: Ulosottolaitos. Ulosotto Suomessa 2024, s 23
Suurin osa rahasta tulee yksityisoikeudellisista veloista- eli kulutusluotoista
Vuonna 2024 ulosottoon saapui perittäväksi rahasaatavia 4,1 miljardin euron edestä. Näistä:
- 2,3 miljardia (euroa) oli muita yksityisoikeudellisia saatavia (eli käytännössä pikivipit, kulutusluotot, lainat, palvelu- ja sopimusmaksut)
- 947 miljoonaa (euroa) verosaatavia
- 383 miljoonaa (euroa) muita julkisoikeudellisia saatavia
- 244 miljoonaa (euroa) sakkoja
- 148 miljoonaa (euroa) elatusapuvelkoja
Lähde: Ulosottolaitos. Ulosotto Suomessa 2024
Valtaosa velallisista on työssäkäyviä - ei "huijareita"
Ulosotto toteutti vuonna 2024
- 555 845 palkan ulosmittausta
- 89 786 eläkkeen ulosmittausta
Palkan ulosmittaukset muodostavat vuosittain noin 70% kaikista toimeenpanoista.
Tämä tarkoittaa:
- Velalliset maksavat velkojaan tuloistaan joka kuukausi.
- Heillä on työpaikka, eivätkä he "piilottele varojaan"
- Järjestelmä toimii juuri sillä tavalla, että velat peritään ensin palkasta
Vain pieni osa velallisista todetaan varattomiksi: noin 30% vuosittain. Ja todellisia väärinkäyttötapauksia on alle 200 vuodessa - prommillen murto-osa velallisista.
Lähteet: Ulosottolaitos. Ulosotto Suomessa 2024, s 35 ja s. 56
Uusia velallisia tulee vuosittain 193 00o - eli joka kolmas ulosottovelallisista on "uusi"
Vuonna 2024 ulosottoon tuli:
- 193 040 uutta velallista
Uusien velallisten osuus kaikista asiakkaista oli
- 32,9%
Tämä on erittäin korkea luku.
Se kertoo:
- velkaantuminen ei ole yksittäisen ihmisen ongelma
- se on jatkuvasti uusiutuva yhteiskunnallinen ilmiö
- järjestelmä tuottaa kokoajan lisää velallisia
Lähde: Ulosottolaitos. Ulosottosuomessa 2024, s 25
Pienituloiset ja työssäkäyvät ovat suurin ryhmä velkaongelmissa
Velallisen ikä- ja velkajakaumasta näkyy, että:
- eniten velallisia on 30-59-vuotiaissa
- suurimmat velkasummat ovat vanhemmilla ikäryhmillä
- 37% velallisista on velkaa vain alle 1000 euroa
- 65% velallisista on velkaa alle 10 000
Tämä kumoaa ajatuksen "holtittomasta kuluttamisesta". Useimpien velat ovat pienituloisuuden korkokertymien ja perinnän takia kasvaneita arjen velkoja.
Lähde: Ulosottolaitos tilastot, Ulosotto Suomessa 2024.
Vuokrarästit ja häätöasiat kasvavat - merkki asumiskustannusten kriisistä
Vuonna 2024 tuli vireille yli 9 400 häätöasiaa.
Niistä:
- 5 139 toteutettiin (kasvua 10,1%)
- 3 055 peruutettiin maksun vuoksi
Häätöjen kasvu kertoo:
- asumisen hinnan noususta
- tulojen ja menojen epäsuhdasta
- siitä, että yhä useampi suomalainen elää taloudellisesti äärirajoilla
Lähde: Ulosottolaitos tilastot, Ulosotto Suomessa 2024.
Johtopäätös: Velkaongelmat eivät synny välinpitämättömyydestä - vaan talouden realiteeteista
Ulosoton tilastojen punainen lanka on selvä:
Velkaongelmat eivät ole "moraalinen kysymys" - vaan seurausta pienistä palkoista, kallistaa arjesta, korkeista koroista ja järjestelmästä, jossa velat kasvavat nopeasti.
Tilastot osittavat että:
- velalliset maksavat velkojaan aktiivisesti
- he ovat pääosin työssäkäyviä
- velkaongelmat johtuvat rakenteellisista tekijöistä
- Vain murto-osa velallisista yrittää vältellä velkojaan
Suomessa velkaantuminen on järjestelmäongelma, ei ihmisten välinpitämättömyys.
Lähteet: Ulosotto Suomessa 2024 - vuosikertomus (70 sivua)
https://www.ulosottolaitos.fi/app/uploads/sites/6/2025/10/Ulosotto_Suomessa2024.pdf
Huom: Tätä artikkelia varten on koottu tilastotiedot vuoden 2024 ulosottoviraston raportista. Yksittäiset luvut on koottu laajoista aineistoista ja niiden tarkoitus on kuvata kokonaisuutta - ei antaa yksittäistä täsmäprosenttia. Raportista on koottu tilastotietoja esimerkiksi ulosottovelallisista, ulosmittausten määristä ja velkojen jakaumasta.
Tässä artikkelissa käytetyt prosenttiosuudet kuvaavat laajoja tilastoaineistoja ja ilmiöiden suuruusluokkia, eivät yksittäisen henkilön tilannetta tarkkaa prosenttiosuutta pienestä ryhmästä. Tilastot on tulkittu siten, että ne kuvaavat rakenteellisia ilmiöitä velkaantumisesta, eivät yksilöiden moraalisia valintoja.
Lisää kommentti
Kommentit