Suomessa keskustelu sosiaaliturvasta kääntyy toistuvasti väärinkäytöksiin. Yksittäinen tapaus nousee otsikoihin, leviää sosiaalisessa mediassa ja vahvistaa mielikuvaa siitä, että etuuksia käytettäisiin laajasti väärin.
Tilastot kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa.
Väärinkäytökset ovat marginaali, eivät ilmiö
Kelan mukaan sosiaalietuuksien väärinkäyttöepäilyjä oli vuonna 2024 yhteensä noin 1 100 tapausta, ja niiden rahallinen arvo olin noin 7,2 miljoonaa euroa. Tämä vastaa alle puolta promillea kaikista maksetuista etuuksista (o,5% kaikista maksetuista etuuksista) .Kokonaisuudessaan erilaisia etuuksia maksetaan useita miljardeja todellisen tarpeen vuoksi.
Toisin sanoen: valtaosa etuuksista maksetaan oikein ja perustellusti ihmisille, joilla on todellinen tarve tuelle.
Tästä huolimatta väärinkäytöksistä kirjoitetaan toistuvasti näyttävin otsikon, ikään kuin ne olisivat järjestelmän keskeinen ongelma.
Lähde: Kelan etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2024
https://www.kela.fi/documents/d/guest/kela-etuuksien-vaarinkaytosten-raportti-2024
Samaan aikaan todellinen mittakaava jää varjoon
Suomessa noin miljoona ihmistä saa jonkinlaista sosiaaliturvaa arjen välttämättömien menojen kattamiseen, näiden summa on miljardeja euroja. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää noin 900 000 ihmistä.
Monelle tuki ei ole valinta, vaan edellytys selviytyä:
- vuokrasta
- lääkkeistä
- sähköstä
- lasten perustarpeista
Ilman asumistukea, toimeentulotukea tai työttömyysturvaa moni ajautuisi nopeasta maksukyvyttömyyteen, velkaongelmiin ja lopulta ulosottoon.
Miksi katse kohdistuu silti väärinkäyttöihin?
Yksittäiset väärinkäyttötapaukset ovat helppoja otsikoida. Ne herättävät tunteita, vahvistavat vastakkainasettelua, ja sopivat yksinkertaiseen "oikein-väärin" asetelmaan.
Sen sijaan rakenteelliset ongelmat ovat vaikeampia:
- riittämättömät etuustasot
- asumiskustannusten nousu
- pätkätyö ja epävarmat tulot
- sairastuminen tai työkyvyn heikkeneminen
Nämä eivät tiivisty yhteen klikkiotsikkoon, vaikka ne koskettavat satojatuhansia ihmisiä.
Narratiivi vaikuttaa asenteisiin - ja politiikkaan
Kun keskustelu keskittyy väärinkäyttöihin, syntyy helposti mielikuva, että sosiaaliturva itsessään olisi ongelma. Tämä ruokkii epäluottamusta tukien saajia kohtaa ja luo painetta kiristää ehtoja.
Samalla jää helposti huomaamatta, että tukijärjestelmän ensisijainen tehtävä on estää köyhyyttä, syrjäytymistä ja inhimillistä hätää - ja se tilastojen valossa pääosin onnistuu.
Todellisuus on monimutkaisempi kuin otsikot
Väärinkäytöksiä tapahtuu, ja niihin on syytä puuttua. Mutta ne eivät ole sosiaaliturvan ydinongelma.
Todellinen kysymys kuuluu: miksi niin moni tarvitsee tukea selviytyäkseen arjesta - ja miksi tästä puhutaan niin vähän verrattuna harvinaisiin väärinkäyttötapauksiin?
Tilastot eivät tue kuvaa laajasta hyväksikäytöstä. Ne kertovat pikemminkin yhteiskunnasta, jossa suuri osa ihmisistä elää taloudellisesti hyvin lähellä reunaa,
Lähde: (lähteenä käytetty sisällön tueksi: Kelan tilastollinen vuosikirja 2024 ja Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2024)
https://stat.fi/julkaisu/cm1hepbcn62b107w03plmxg8u ja https://www.kela.fi/documents/d/guest/kela-etuuksien-vaarinkaytosten-raportti-2024
Lisää kommentti
Kommentit