Entä jos nuori ei olekaan laiska?
Laiskaksi tai saamattomaksi leimattu nuori on usein paljon muutakin kuin se, miltä hän ulospäin näyttää.
15.7.2026 18.09
Laiskaksi tai saamattomaksi leimattu nuori on usein paljon muutakin kuin se, miltä hän ulospäin näyttää.
25.6.2026 18.13
Kesä on parhaimmillaan, ja jälleen keskustelu käy kuumana siitä, miksi lapsi on päiväkodissa, vaikka vanhempi on kotona? Miksi lapsi on hoidossa kesällä? Miksi lapsi tuodaan päiväkotiin, vaikka perheellä olisi mahdollisuus pitää hänet kotona?
11.6.2026 18.03
Lapsiryhmässä voi näkyä ilmiö, jossa yksi lapsi tekee jotain, toinen matkii ja pian useampi lapsi on mukana. Usein lapset ovat samoja, ja aikuiset saatavat nähdä tilanteen näin: "he matkivat huonoa esimerkkiä toisistaan". Mutta kun ilmiötä tarkastelee syvemmin voi huomata, ettei kyse ole välttäöttä huonosta mallista, taustalla voi olla muutakin kuin matkimista. Kyse voi olla siitä,miten lapsen hermosto reagoi ryhmässä. Lapsen hermosto voi näkyä ryhmässä tavoilla, joita emme aina huomaa, ja mikä voi selittää, miksi ketjureaktiot syntyvät sekunneissa.
9.6.2026 21.35
Viimeaikoina olen seurannut paljon kansainvälisiä ADHD- ja neurokirjoyhteisöjä. Samalla olen huomannut, että keskustelu näyttää usein erilaiselta kuin Suomessa.
6.6.2026 13.50
Pedagogiikka ei ole neutraalia, se on rakennettu tietynlaisen hermoston varaan.
4.6.2026 14.38
Kun puhumme nuorten mielenterveysongelmista, työkyvyttömyydestä, tai vaikeuksista kiinnittyä työelämään, keskustelu keskittyy nykyhetkeen.
4.6.2026 9.30
Neurovähemmistöä tarkastellaan usein yksilön näkökulmasta
3.6.2026 22.44
Kasvatuksessa puhutaan paljon rajoista. Ja hyvästä syystä. Lapset tarvitsevat rajoja. He tarvitsevat aikuisia, jotka pitävät huolta turvallisuudesta, opettavat yhteisiä sääntöjä ja näyttävät, miten muiden kanssa toimitaan.
3.6.2026 22.05
Kun puhumme lasten käyttäytymisestä, puhumme nykyään paljon lapsen hermostosta. Puhumme siitä, ettei lapsi aina valitse käytöstä tahallaan. Puhumme impulssikontrollista, toiminnanohjauksesta, aistisäätelystä ja tunnesäätelystä. Se on tärkeää.
30.5.2026 11.15
Koulujen todistuksissa on edelleen kohta nimeltä "käyttäytymisen arviointi".
5.12.2025 21.10
Työelämän alku voi olla nuorelle innostava, mutta myös kuormittava.
5.11.2025 19.56
Monelle työelämään kiinnittyminen voi olla hankalaa. Usein kyse ei ole siitä, etteikö ihminen haluaisi työelämään, vaan arjen vaatimukset voivat tuntua liian vaativilta. Tarvitsetko sinä tai läheisesi tukea työnhakuun tai työelämään kiinnittymiseen. Pyrimme selkeyttämään työarkea käytännönläheisesti, pilkkomaan työtehtävät ja vähentämään kuormitusta. Autamme työnhaussa (kuten esim. työhakemukset ja Cv) ja tuemme työelämään kiinnittymisessä. Tarkoitus ei ole tehdä puolesta, vaan tehdään yhdessä.
Tältä sivulta löydä blogeja ja artikkeleita kasvusta, hyvinvoinnista ja arjen rakenteista. Kirjotan hermostotietoisesti ja käytännönläheisesti, ilmiöistä, jotka näkyvät lasten, nuorten ja aikuisten arjessa. Sisällöt voivat auttaa ymmärtämään arjen kuormitusta, jumeja ja rakenteita sekä tarjoavat selkeitä näkökulmia arjen sujuvuteen.
15.7.2026 18.09
Laiskaksi tai saamattomaksi leimattu nuori on usein paljon muutakin kuin se, miltä hän ulospäin näyttää.
25.6.2026 18.13
Kesä on parhaimmillaan, ja jälleen keskustelu käy kuumana siitä, miksi lapsi on päiväkodissa, vaikka vanhempi on kotona? Miksi lapsi on hoidossa kesällä? Miksi lapsi tuodaan päiväkotiin, vaikka perheellä olisi mahdollisuus pitää hänet kotona?
11.6.2026 18.03
Lapsiryhmässä voi näkyä ilmiö, jossa yksi lapsi tekee jotain, toinen matkii ja pian useampi lapsi on mukana. Usein lapset ovat samoja, ja aikuiset saatavat nähdä tilanteen näin: "he matkivat huonoa esimerkkiä toisistaan". Mutta kun ilmiötä tarkastelee syvemmin voi huomata, ettei kyse ole välttäöttä huonosta mallista, taustalla voi olla muutakin kuin matkimista. Kyse voi olla siitä,miten lapsen hermosto reagoi ryhmässä. Lapsen hermosto voi näkyä ryhmässä tavoilla, joita emme aina huomaa, ja mikä voi selittää, miksi ketjureaktiot syntyvät sekunneissa.
9.6.2026 21.35
Viimeaikoina olen seurannut paljon kansainvälisiä ADHD- ja neurokirjoyhteisöjä. Samalla olen huomannut, että keskustelu näyttää usein erilaiselta kuin Suomessa.
6.6.2026 13.50
Pedagogiikka ei ole neutraalia, se on rakennettu tietynlaisen hermoston varaan.
4.6.2026 14.38
Kun puhumme nuorten mielenterveysongelmista, työkyvyttömyydestä, tai vaikeuksista kiinnittyä työelämään, keskustelu keskittyy nykyhetkeen.
4.6.2026 9.30
Neurovähemmistöä tarkastellaan usein yksilön näkökulmasta
3.6.2026 22.44
Kasvatuksessa puhutaan paljon rajoista. Ja hyvästä syystä. Lapset tarvitsevat rajoja. He tarvitsevat aikuisia, jotka pitävät huolta turvallisuudesta, opettavat yhteisiä sääntöjä ja näyttävät, miten muiden kanssa toimitaan.
3.6.2026 22.05
Kun puhumme lasten käyttäytymisestä, puhumme nykyään paljon lapsen hermostosta. Puhumme siitä, ettei lapsi aina valitse käytöstä tahallaan. Puhumme impulssikontrollista, toiminnanohjauksesta, aistisäätelystä ja tunnesäätelystä. Se on tärkeää.
30.5.2026 11.15
Koulujen todistuksissa on edelleen kohta nimeltä "käyttäytymisen arviointi".
5.12.2025 21.10
Työelämän alku voi olla nuorelle innostava, mutta myös kuormittava.
5.11.2025 19.56
Monelle työelämään kiinnittyminen voi olla hankalaa. Usein kyse ei ole siitä, etteikö ihminen haluaisi työelämään, vaan arjen vaatimukset voivat tuntua liian vaativilta. Tarvitsetko sinä tai läheisesi tukea työnhakuun tai työelämään kiinnittymiseen. Pyrimme selkeyttämään työarkea käytännönläheisesti, pilkkomaan työtehtävät ja vähentämään kuormitusta. Autamme työnhaussa (kuten esim. työhakemukset ja Cv) ja tuemme työelämään kiinnittymisessä. Tarkoitus ei ole tehdä puolesta, vaan tehdään yhdessä.